rakennusperinto.fi : Tervat

Etusivu » Hoito ja korjaaminen » Rakennusmateriaaleja » Tervat

Tervat

Terva on orgaanisten aineiden, kuten puun, turpeen tai kivihiilen kuivatislauksessa syntyvä tumma, öljymäinen neste. Puun uuteaineet alkavat erottua tervaksi ja jakotisleeksi noin 270° C lämpötilasta lähtien. Perinteisesti puutervaa on tislattu tervaspuista haudassa. Tervaa valmistetaan myös tervauunissa, kotitarpeisiin jopa padoissa. Sivutuotteena syntyy mm. raakatärpättiä, pikiöljyä ja puuhiiltä.

Pikeä syntyy tervojen, hartsien ja rasvojen tislauksessa jäännösaineena. Piki on tummanruskeaa tai mustaa nestettä tai kiinteää ainetta. Pikeä on käytetty samoin kuin asfalttia vedeneristystarkoituksiin. Joskus nimityksellä tarkoitetaan asfalttia tai bitumia.

Puutervaa on valmistettu tuhansia vuosia. Sillä on suojattu puuta kosteudelta sekä veneen- että talonrakennuksessa. Terva oli Suomessa tärkeä vientituote 1500-luvulta 1800-luvun loppupuolelle saakka. Puutervan syrjäytti 1800-luvun lopulla kivihiilestä saatava tisle eli kivihiiliterva, jota saatiin teollisessa prosessissa suurempia määriä halvemmalla. Tämä karboliterva muodostaa kovan ja halkeilevan kuoren, joka puualustalla on ongelmallinen, koska se päästää vettä puun sisään. Sekä puu- että kivihiilitervaa on käytetty bitumin ohella imeytysaineena eristys- ja kattohuopia valmistettaessa.

Puutervalla suojattiin kivirakenteiden kanssa kosketuksiin joutuvia puuosia. Kirkkojen paanukatot ovat tervattuja. Myös esimerkiksi ovi- ja ikkunakarmien takapinnat sekä salvokset tervattiin. Päreitä suojattiin imeyttämällä niitä polton alkuvaiheessa syntyvällä tervavedellä. Tervakarkaisussa taotut naulat suojattiin ruostumiselta upottamalla ne kuumaan tervaan. Tervaa voidaan käyttää ruosteenestoaineena.

Vahvat päällekkäiset tervakerrokset muodostavat vähitellen puun pintaan suojaavan kalvon. Sen vuoksi tervaus toistetaan muutaman vuoden välein. Tervauksen aikana sään tulisi olla viileä sekä kuiva ja tervattavien pintojen tulee olla kuivat. Lämpimällä säällä terva muuttuu liian juoksevaksi.

Hautatervan, vernissan ja puutärpätin sekoitusta, ns. Roslagin mahonkia, käytetään puupintojen suojaukseen.