rakennusperinto.fi

Asuinkerrostaloarkkitehtuurin vaiheet

Tommi Lindh, Museovirasto 

Kerrostalojen ja kerrostaloasuntojen rakentamisessa on ollut monta toisistaan erottuvaa vaihetta. Eri vaiheiden ominaispiirteiden tunteminen on olennaista suunniteltaessa kerrostalojen ylläpitoa, huoltoa, kunnostusta ja muutoksia. Asuntojen muuttaminen ei yleensä edellytä rakennuslupaa tai muuta yhteydenpitoa viranomaisiin. Rakennuksen tyylin ja muiden ominaisuuksien huomioiminen jääkin taloyhtiöiden, isännöitsijöiden ja asukkaiden vastuulle. Tässä artikkelisarjassa esitellään asuinkerrostaloarkkitehtuurin vaiheita ja ominaispiirteitä jaettuna aikakausittain viiteen osaan. 

Energiataloista lamalähiöihin 1975-2000
asuinkerrostaloarkkitehtuurin vaiheet, 5/5

1900-luvun viimeisten vuosikymmenten kerrostalorakentamista leimasi aluksi energiakriisi, sen jälkeen postmodernismi ja uusfunktionalismi. Sävyä toivat 1980-luvun pörssihuuma ja ekologinen valveutuneisuus sekä perinnerakentamisen ja rakennussuojelun arvostus. Myös puukerrostaloja rakennettiin. 1990-luvun lama synkisti tilannetta. Kaupungistuminen on kuitenkin jatkunut.
Lue lisää...

Betonibrutalismista ruutuelementteihin 1960-1975,
asuinkerrostaloarkkitehtuurin vaiheet 4/5

1960- ja 1970-lukujen kerrostalolähiöt syntyivät osana suomalaisen yhteiskunnan suurta rakennemuutosta. Väestön muutto maaseudulta taajamiin edellytti kiivasta rakentamista. Ongelma ratkaistiin pankkien ja rakennusliikkeiden johdolla toteuttamalla suuria, kerrostalovaltaisia aluerakentamiskokonaisuuksina vanhojen kaupunkikeskustojen ulkopuolelle. Kerrostalorakentaminen oli erityisen vilkasta 1970-luvun alussa, ennätysvuonna 1974 maahamme valmistui yhteensä 46 200 kerrostaloasuntoa. Kerrostalotuotannon painopiste oli määrällisten tavoitteiden täyttämisessä. Asuntohallituksen ohjeiden mukaan rakentamisessa oli ”pyrittävä mahdollisimman pitkälle vietyyn teolliseen sarjatuotantoon”.
Lue lisää...

Jälleenrakennuksesta rationalismiin 1940-1960
asuinkerrostaloarkkitehtuurin vaiheet, 3/5

1940-luvun ja 1950-luvun alun kerrostalot rakennettiin sodan ja jälleenrakennusajan erikoisoloissa. Maassamme vallitsi vaikea asuntopula, sillä sotien ja alueluovutusten seurauksena oli menetetty yli 125 000 asuntoa, siirtolaisväestö oli asutettava uusille asuinsijoille ja väestönkasvu oli voimakasta. Asuntokysymys laajeni 1940-luvulla keskeiseksi yhteiskunnalliseksi ja poliittiseksi kysymykseksi. Asuinkerrostalojen rakennuttajiksi kohosivat yksityisten tahojen rinnalle kunnat ja aatteelliset tahot, kuten Sosiaalinen Asuntotuotanto Oy (1940), Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto (1948) ja Asuntosäätiö (1951). Vuonna 1949 perustettu Valtion Asuntotuotantotoimikunta eli Arava rahoitti asuntorakentamista valtion halpakorkoisilla lainoilla ja vaikutti seuraavina vuosikymmeninä ohjeillaan ja määräyksillään merkittävästi asuntorakentamiseen ja -suunnitteluun.
Lue lisää...

Pohjoismaisesta klassismista funktionalismiin 1920-1940, asuinkerrostaloarkkitehtuurin vaiheet, osa 2/5

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen rakennustuotanto oli useita vuosia vähäistä siitä huolimatta, että maassa vallitsi ankara asuntopula. Pääomapulan helpottamiseksi valtio myönsi vuosina 1920–1925 varoja yleishyödylliseen asuinrakennustoimintaan. Pulakauden väistyttyä vuonna 1926 alkoivat rakentamisen hullut vuodet. Ennätysmäistä rakennuskuumetta seurasi yleismaailmallinen lama ja rakentamisen pahin aallonpohja saavutettiin vuosina 1933−1934. 1930-luvun loppupuoli oli maassamme taloudellisesti suotuisaa aikaa, jolloin asuntorakentaminen lisääntyi ja jatkui vilkkaana syksyyn 1939 asti.
Lue lisää...

Uusrenessanssista uusklassismiin 1880-1920,asuinkerrostaloarkkitehtuurin vaiheet, osa 1/5

Monikerroksiset asuin- ja liiketalot ilmestyivät Suomen suurimpien kaupunkien katukuvaan 1800-luvun viimeisten vuosikymmenten aikana. Ensimmäisenä muutos näkyi Helsingissä, jonne asuinkerrostaloja rakennettiin seuraavien vuosikymmenien aikana ylivoimaisesti eniten. Pääkaupungissa suurten asuinkerrostalojen läpimurtokausi ajoittui 1870-luvulle. Ensimmäiset asuinkerrostalot nousivat nykyisten Kruununhaan, Kluuvin, Kaartinkaupungin, Kampin ja Punavuoren alueelle. Vuosisadan vaihteessa rakentaminen levisi myös Katajanokan ja Ullanlinnan kaupunginosiin. Turun vanhimmat asuinkerrostalot kohosivat 1880-luvulla nykyisen Kauppatorin seutuville. Tampereen ensimmäinen kolmikerroksinen asuintalo valmistui torin kaakkoiskulmalle vuonna 1885.
Lue lisää...

Teksti- ja kuvatoimitustyö Marja Sahlberg.

Lisää aiheesta:

Kerrostalot 1880-1940,  Petri Neuvonen, Erkki Mäkiö ja Maarit Malinen, Rakennustietosäätiö, 2002

Kerrostalot 1940-1960, Erkki Mäkiö… (et al.), Rakennustietosäätiö, 1990

Kerrostalot 1960-1975, Erkki Mäkiö ... (et al.), Rakennustietosäätiö, 1994

Kerrostalot 1880-2000 –arkkitehtuuri, rakennustekniikka, korjaaminen, Petri Neuvonen (toim.), Rakennustietosäätiö, 2006

Kerrostalojen julkisivukorjaus, Petri Neuvonen, Suomen ympäristö 37/2009, Ympäristöministeriö, 2009

Kerrostalon julkisivukorjaus. Julkisivun ominaispiirteet ja korjaustavan valinta (PDF).
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=111518&lan=fi
[ympäristöministeriö]