Etusivu » Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt -sarja
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt -sarja
Pinja Metsäranta
Maaningan kanavat
RKY - kohteita, osa 10
Vuoksen vesistön kanavoinnit olivat merkittäviä sisä-Suomen kaupunkien kehittymisen kannalta. Kuopion ja Iisalmen välisen reitin kanavat valmistuivat 1870-luvulla. Kanavia pitkin pystyttiin kuljettamaan puuta Pohjois-Savosta aina Kymenlaakson puunjalostustehtaille. Kanavilla oli paljon myös matkustaja- ja tavaraliikennettä. Vilkkaimpina vesiliikenteen vuosina Iisalmesta oli säännölliset höyrylaivayhteydet Lyypekkiin asti.
Lue lisää...
Forssan teollisuusalue on vanhinta Forssaa
RKY - kohteita, osa 9
Forssan paikka määräytyi 1800-luvun puolivälissä, kun värjärinkisälli A. W. Wahren perusti kehräämön Tammelaan keskelle maaseutua. Forssan kehräämö rakennettiin Loimijoen Kuhalankosken kohdalle, jotta kehräämön toimintaan saatiin vesivoimaa. Se valmistui vuonna 1849. Wahren rakennutti kutomon noin kilometrin päähän kehräämöstä vuonna 1856. Kutomo kävi höyryvoimalla, ja se sijoitettiin kosken yläpuolelle, jotta polttopuita voitiin kuljettaa sinne uittamalla.
Lue Lisää...
Johanneksen kirkko
RKY - kohteita, osa 8
Johanneksen kirkko oli Helsingin suomalais-ruotsalaisen seurakunnan kolmas kirkko. Kaksi edellistä – Vanha kirkko ja Nikolainkirkko eli nykyinen Tuomiokirkko – olivat arkkitehti C. L. Engelin suunnittelemia. Vanha kirkko valmistui 1826 ja Nikolainkirkko 1852. Nikolainkirkolla oli edeltäjiä, joista viimeisin, Ulrika Eleonoran kirkko, purettiin 1827 Senaatintorin tieltä. Kolmannen kirkon rakentaminen tuli ajankohtaiseksi, kun 1800-luvun loppupuolella Helsingin kahdessa kirkossa oli ahdasta. Juhlapyhinä väkeä joutui kääntymään kirkonovilta takaisin.
Lue lisää...
Pielisen museossa näkyy pohjoiskarjalainen perinne
RKY - kohteita, osa 7
Pielisen museon ulkomuseo Lieksassa esittelee pohjoiskarjalaista rakentamistraditiota monipuolisesti. Se yllättää kävijän laajuudellaan. Kaikenikäisille museovieraille löytyy jotain kiinnostavaa: esillä on mm. kolme eri ajoilta peräisin olevaa pihapiiriä, metsätöistä ja maanviljelystä kertovia rakennuksia sekä palo-osasto, jossa on läheisen Pankakosken teollisuusalueen palontorjuntakalustoa vuosien varrelta. Kesäaikaan museon alueella laiduntaa lampaita, jotka ilahduttavat pienimpiä kävijöitä.
Lue lisää...
Kauttua on elävä ruukinpuisto
RKY –kohteita, osa 6
Talvisin Kauttuan ruukinpuisto uinuu talviunta, mutta kesäisin se herää eloon. Ruukinpuistossa toimii kesäteatteri ja järjestetään erilaisia kesätapahtumia. Myös Kauttuan tehdasmuseo on kesäisin auki. Kesällä 2010 järjestettiin ensimmäinen Kauttuan ruukkifestivaali, joka yhdisti musiikin, lähiruoan, designin ja paikan historian ainutlaatuisella tavalla.
Lue lisää...
Turun taidemuseo syntyi lahjoitusvaroin
RKY –kohteita, osa 5
Turun taidemuseo valmistui 1904 Puolalanmäelle. Se rakennettiin turkulaisten liikemiesten Ernst ja Magnus Dahlströmin lahjoituksen avulla. Se on yksi Suomen varhaisimmista moderneista taidemuseorakennuksista – sitä ennen oli rakennettu vain Ateneum Helsinkiin. Ateneumissa sijaitsivat taidemuseon lisäksi Suomen taideteollisuusyhdistyksen ja Suomen taideyhdistyksen koulut, ja myös Turun taidemuseoon varattiin tilat Turun piirustuskoululle.
Lue lisää...
Vuojoen kartano kutsuu käymään
RKY –kohteita, osa 4
Vuojoen kartano Eurajoella on nykyisin yleisölle avoin kulttuuri- ja juhlatila. Kartano restauroitiin 2004–2005. Päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on kahvila-ravintola sekä näyttelytila. Ylemmissä kerroksissa on juhla- ja toimistotilaa. Ennen restaurointia rakennuksessa toimi vanhainkoti lähes 70 vuotta. Restauroinnin jälkeen kartanon näyttelytilaan on koottu hieno kartanon vaiheista kertova näyttely.
Lue lisää...
Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus on Aallon toteutunut visio
RKY –kohteita, osa 3
Arkkitehti Alvar Aalto teki suunnitelmia useista kaupunkikeskustoista, mutta ainoastaan Rovaniemellä ja Seinäjoella Aallon suunnitelmat ovat toteutuneet kokonaisuudessaan. Muualla Aallon keskustorisuunnitelmista on toteutunut vain fragmentteja, kuten Helsingin Finlandia-talo tai Jyväskylän teatteri. Myös Säynätsalon kunnantalon oli tarkoitus kuulua suurempaan torimuodostelmaan.
Lue lisää...
Kannonkosken kirkko on yksi harvoista funkiskirkoista
RKY –kohteita, osa 2
Kannonkosken kirkko Keski-Suomessa edustaa puhdaslinjaista funktionalismia. Se erottuu valkoisena metsäisen maaston keskellä hiukan kyläkeskuksen ulkopuolella.
1930-luvulla rakennetun kirkon on suunnitellut arkkitehti Pauli E. Blomstedt. Kirkon kattolinja laskee alttaria kohti. Korkeammassa sisäänkäyntipäädyssä on kellotorni, jota Blomstedt toivoi käytettävän myös näköalatornina.
Lue lisää...
Mänttä kasvoi teollisuuden ympärille
RKY –kohteita, osa 1
Mänttä on vaikuttava esimerkki arkkitehtuuriltaan korkeatasoisesta teollisuusyhdyskunnasta. Suuri osa Mäntän merkittävistä rakennuksista on peräisin 1900-luvun alkupuolelta, Gösta Serlachiuksen ajalta. Tehtaan entiseen pääkonttoriin, Valkoiseen taloon, avattiin vuonna 2003 Gustaf Serlachius ‑museo, joka esittelee teollisuusyhdyskunnan syntyä ja kehitystä sekä elämää Mäntässä mänttäläisten ihmisten näkökulmasta. Museossa on myös osasto, joka keskittyy Mäntän arkkitehtuuriin ja yhdyskuntasuunnitteluun eri aikoina.
Lue lisää...
Muuala palvelussamme
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt
Arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä esittelevä kirja valmistui
