rakennusperinto.fi

Rakennettu hyvinvointi

Museoviraston Rakennettu hyvinvointi -hankkeessa pohditaan, mitä nyky-ympäristö kertoo lähimenneisyydestämme. Hankkeessa tutkitaan modernin hyvinvointivaltion maisemaa, rakennuksia ja arvomaailmaa.

Keskustelua herätellään siitä, mikä ympäristössä on arvokasta. Kuka määrittelee arvot? Kaatuvatko rakkaat, parjatut rakennukset hyvinvoinnin mukana?  Mikä nuoressa elinympäristössä on kestävää ja arvokasta?

Hankkeessa tarkastellaan vuoden 1945 jälkeen rakennettuja ympäristöjä. Millainen on 1900-luvun jälkipuolen perintö?

www.nba.fi/fi/rakennettuhyvinvointi [Museovirasto]

Tarkoituksenmukaisuus, toimivuus ja tavanomaisuus korvasivat yksilöllisyyden, arkkitehtuurin ja taiteenalojen yhteistyön

Jonas Malmberg

C. L. Engelin 1800-luvulla luotsaamasta Intendentinkonttorista oli 1930-luvulle saavuttaessa muotoutunut valtion rakennustoiminnasta huolehtiva keskusvirasto, Rakennushallitus. (Sittemmin organisaatiosta on kehkeytynyt Valtion kiinteistölaitos ja lopulta Senaatti-kiinteistöt.) Lue lisää... 

Riihimäen linja-autoasema suojelukiistan kohteena

Kaija Kiiveri-Hakkarainen

Riihimäen linja-autoaseman kohtalo on suojeluprosessin näkökulmasta mielenkiintoinen. Rakennuksen säilyttämisestä vallitsi suuri yhteisymmärrys vielä viimeisessä viranomaisneuvottelussa niin kaupungin viranhaltijoiden, viranomaisten kuin konsultinkin kesken. Lue lisää... 

Puu-Käpylän kaavoituskiista - Kulttuuriympäristöön kohdistuvien asenteiden muuttumisesta 1960-luvulla

Aura Kivilaakso

Kulttuuriympäristöön kohdistuneet asenteet muuttuivat 1960-luvulla oleellisesti. Vuosikymmen oli ahkeran rakentamisen aikaa, ja uusien talojen tieltä purettiin paljon vanhaa. Asetelma oli otollinen synnyttämään vastareaktion: ympäristöaate vahvistui. Vuosikymmentä kuvasi kansalaisten aktiivisuus ja osallistumishalu päätöksentekoon myös kaupunkisuunnittelun saralla. Lue lisää...

Kulttuurin monitoimirakennukset ja 1980-luvun nousukausi
Esimerkkinä Mikkelin konserttitalo

Aura Kivilaakso

Suomalaisten elintaso nousi toisen maailmansodan jälkeen vähitellen. Rakennusmateriaalien ja -työvoiman tarjonta kasvoi, mikä vauhditti rakentamista entisestään. Taloudellisen tilanteen paraneminen muutti pian myös rakentamisen painopisteitä. Siinä missä 1960- ja 1970-luvut olivat vilkasta asuinrakentamisen aikaa, leimasivat 1980-lukua toisenlaiset, kansalaisten lisääntyneeseen vapaa-ajan viettoon ja muuttuviin elämäntapoihin liittyneet tarpeet. Lue Lisää... 

Tarkoituksenmukaisista materiaaleista teollisesti valmistettuja tuotteita: 1960- ja 1970-luvun tyyppitalot ja järjestelmäajattelu

Jonas Malmberg

Yhteiskunnan laaja muutos asetti sotien jälkeisen arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun uuteen tilanteeseen. Kaupungistumiseen ja esikaupungistumiseen liittyivät suuret muutokset, jotka osaltaan johtivat elementtiteollisuuden esiinmarssiin. Valtaisa tilojen ja asuntojen tarve tyydytettiin massiivisella, suurisuuntaisella, keskusjohtoisella ja teollisella rakentamisella. Lue lisää...